Suomessa meillä on yksi lippu – Suomen siniristi. Se ei ole olemassaselvyys. Se on lippu, jonka puolesta sotaveteraanimme taistelivat ja jonka eteen suomalaiset ovat tehneet valtavan työn. Tämä maa ei ole tullut valmiina kenellekään, vaan se on rakennettu uurastuksella, uhrauksilla ja yhteisellä tahdolla.

Me olemme ansainneet Suomen lipun. Se on symboli siitä, että tämä maa kuuluu kaikille suomalaisille – jokaiselle, joka haluaa kantaa kortensa kekoon tämän maan puolesta.

Pienen maan ja vielä enemmän pienen kaupungin etu on se, että me mahdumme saman lipun alle. Emme tarvitse jakolinjoja, vaan yhteistä suuntaa. Iisalmen menestys ei synny vastakkain asettelusta, vaan siitä, että pidämme yhtä, arvostamme historiaamme ja katsomme yhdessä eteenpäin.

Meillä on yksi Suomi. Yksi lippu. Ja se on meidän kaikkien

Iisalmi 2125 - kaupunki, jossa nuoriso kukoistaa

Kun historioitsijat vuonna 2125 kirjoittavat Iisalmen kehityksestä, he katsovat taaksepäin ajanjaksoa, jolloin kaupungissa tehtiin rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä nuorison hyväksi. He kertovat tarinaa kaupungista, joka ei tyytynyt keskinkertaisuuteen, vaan päätti nousta maailman parhaaksi paikaksi nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.
He kirjoittavat siitä, miten 2020-luvun Iisalmessa ymmärrettiin, että nuoriso ei ole vain tulevaisuuden osa, vaan kaupungin sydän ja elinvoima jo tänään. Miten eri puolueet, taustastaan riippumatta, näkivät nuorten hyvinvoinnin yhteisenä asiana, jota ei saanut uhrata lyhytnäköisen politiikan tai byrokratian alttarille.
Yhteinen päämäärä – nuorten hyvinvointi
Kun muut kaupungit kamppailivat nuorten pahoinvoinnin, syrjäytymisen ja näköalattomuuden kanssa, Iisalmi valitsi toisin. Se teki päätöksiä, jotka nostivat koulutuksen, työn, yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden uuteen arvoon. Nuorten ääni ei ollut enää vain kuultavissa, vaan se kuului jokaisessa päätöksessä.
Kaupungissa rakennettiin kouluja ja oppimisympäristöjä, jotka eivät olleet pelkkiä betonisia laitoksia, vaan paikkoja, joissa jokainen nuori sai henkilökohtaista tukea ja mahdollisuuden kasvaa vahvaksi ja itsenäiseksi. Koulutus ei ollut enää vain kokeiden suorittamista, vaan elämänvalmiuksien kehittämistä, joka antoi jokaiselle nuorelle todellisen mahdollisuuden löytää oman paikkansa.
Yrittäjyyskasvatus alkoi jo varhain, ja kaupunki loi ainutlaatuisen ympäristön, jossa nuoret saivat tukea omien ideoidensa kehittämiseen. Paikalliset yritykset ja koulut tekivät tiivistä yhteistyötä, ja jokainen nuori sai mahdollisuuden kokeilla, oppia ja kehittyä ilman pelkoa epäonnistumisesta.
Iisalmi – paikka, jossa kukaan ei jää yksin
Historioitsijat kertovat, kuinka Iisalmessa ymmärrettiin, että nuorten hyvinvointi ei ole vain koulutusta ja työtä, vaan myös yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Jokaisella nuorella oli paikka, jossa hänet kohdataan, jossa häntä kuunnellaan ja jossa hän tuntee olevansa arvokas. Nuorten mielenterveyspalvelut ja tukiverkostot olivat kaupungin ylpeys – ne eivät olleet viimeinen oljenkorsi, vaan luonnollinen osa kasvua ja kehitystä.
Iisalmi ei rakentanut pelkästään kaupunkia, jossa minun lapseni voivat hyvin, vaan kaupunkia, jossa jokainen lapsi voi hyvin. Se ei ollut sattumaa, vaan tietoinen valinta – päätös, jonka takana seisoi koko yhteisö.
Historiasta esimerkki muille
Vuonna 2125 kirjoitetaan siitä, kuinka Iisalmi nousi koko maailman esimerkiksi siitä, mitä voi tapahtua, kun kaupunki ei vain reagoi ongelmiin, vaan rakentaa aktiivisesti parempaa tulevaisuutta.
He kertovat, miten me vuonna 2025 ymmärsimme, että virheitä oli tehty, mutta niitä ei jätetty korjaamatta. Että emme sulkeneet silmiämme koulutusjärjestelmän haasteilta, nuorten pahoinvoinnilta tai yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudelta – vaan tartuimme toimeen.
He kertovat siitä, miten Iisalmesta tuli kaupunki, jossa nuoriso kukoistaa, ja jossa tulevat sukupolvet voivat ylpeinä sanoa: täällä minulla oli mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja rakentaa omaa tulevaisuuttani.
Tämä on tarina, jonka voimme kirjoittaa – yhdessä.

Kuntavaalit järjestetään keväällä 2025